Kauko Parkkinen

Suomi ei selviä ilman henkistä rakennemuutosta

Jos yritysjohtajat saavat vallan yhteiskunnassa,

niin sen saa yhteiskunnan vähäjärkisin osa.

 

Kirjailija Erno Paasilinna

 

Apua on saatavissa läheltä

Työelämän uudistaminen vaatii johtamisen kulttuurivallankumouksen

 

Pekka Himanen Kataisen hallituksen tilaamassa selvityksessä

 

Sosialistikirjailija Erno Paasilinnan ”aforismiin” on tähän saakka voinut suhtautua kuin mihin tahansa huonoon ja karkeaan vitsiin. Tähän saakka sen on voinut huoletta panna samaan sosialistisen kaunan piikkiin kuin toveri Tarja Halosen Maarit Tastulan haastattelussa heittämän herjan, että yrittäjät ”rohmuavat” rahaa yhteisestä kassasta. Mutta runsaan vuoden ajan jo jatkuneen murhenäytelmän jälkeen on kuitenkin pakko panna asia uuteen harkintaan.

 

Kun ykkösyritystemme ykkösjohtajat usuttavat palkkarenkiensä avulla asiasta mitään ymmärtämättömän hallituksen yllätyshyökkäykseen työntekijöittensä, tärkeimpien yhteystyökumppaniensa kimppuun, niin vaikea siinä on mitään järkeä nähdä. Ja yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja hilluu tv:ssä offensiiivin kärjessä!

 

Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa kaikkien voimat olisi yhdistettävä taloussyövereistä selviytyäksemme.

 

Mutta suomalaiset eivät luota suomalaisiin. Olemme kuulleet sydäntä särkeviä valituksia siitä, miten taloutemme romahtaa lopullisesti, jos emme saa apua ulkomailta töihin.

 

Milloin meistä suomalaisista on tullut näin avuttomia? Selvisimme talvisodasta, mutta emme selviä rauhantöistä.

 

Onko meistä samalla tullut herrakansa, joka ei itse viitsi tehdä omia töitään, vaan vaadimme ihmisiä ulkomailta tekemään niitä? Ja käytämme heitä surutta työvoimanamme. Vaikka hallituksen rasismiohjelmakin vaatii, että kaikkiin ihmisiin on suhtauduttava kunnioittavasti.

 

Helsingin Sanomat julkaisi 23.8. mielipidesivun ykkösjuttuna Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtajan Glenn Gassen kirjoituksen ykkösjuttuna yli sivun otsikolla:”Suomi ei nouse ilman toimivaa maahanmuuttopolitiikkaa”). Se kertoo, kuinka voimakkaasti media lietsoo antautumismielialaa. Sen sijaan ihmisen arvosta myös talouden tekijänä kertova kirjoitus joutuu roskakoriin.

 

Johtamiskulttuurin vallankumous syntyy siitä, että aloite jalkautetaan sinne, mihin se kuuluu, yritystasolle, mistä järjestöt ovat sen kaapanneet itselleen median tuella. Yrityksissä on opittava näkemään yhteinen etu ja yhteispelin arvo ja tehtävä loppu järjestöjen ja poliitikkojen vastakkainasettelun sijaan.

 

Pääministeri Petteri Orpo ja työministeri Arto Satonen, olette peräänkuuluttaneet parempaa vaihtoehtoa työelämän uudistamiseksi, ja olette saaneet tiedon viseläisten tarjouksesta. Eikö se kiinnosta? Onko siinä jotakin vikaa? Pelkäättekö, että se johtaa niin suureen menestykseen, että se synnyttää liian suurta kateutta, mikä kävi kohtalokkaaksi Viselle?

 

Vanhat viseläiset toivottavat varmaan tervetulleeksi muutkin poliitikot ja järjestöjen edustajat.

 

Hallitus ja työnantajat, ottakaa vastaan apu sieltä, missä sitä on tarjolla kaikkein lähinnä. Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan ulkomaille. Lopettakaa itku ja valitus ja ryhtykää töihin! Teillä on tilaisuus tehdä historiaa. Unohtakaa tsaarin ajan mietinnöt (pdf).

 

Ihan aluksi, opetelkaa puhumaan ihmisistä ihmisiksi. Siitä se lähtee.