Kauko Parkkinen

Sanna Marin jätti raskaan perinnön 11.10.2023

Marinille sovitellaan jo vaalien jälkeisiä huipputehtäviä Euroopassa

Yli sivun otsikko Helsingin Sanomissa 31.3.23

                     

”Suomalaisen korviin hän ei todennut juuri

mitään uutta tai erityisen kiinnostavaa.”

 

HS Tommi Hannula Sanna Marinin kohuhaastattelusta

Kalifornian yliopistossa ( 5.10.)

 

Nyt on saatu rakenteet.

Sitten katsotaan, mitä niissä rakenteissa tehdään.”

                                                         

Krista Kiuru MTV:n uutisissa 23.6.21

 

Sanna Marin oli vihainen kuin Nasse-setä muinoin, kun vain vajaa puolet suomalaisista oli havainnut sen, minkä tiesi jo puolet maailmasta: Hän on synnynnäinen johtaja ja strategian mestari, kuten Helsingin Sanomat oli vaalijutussaan kertonut ja vielä viime hetken pelastusyrityksessäänkin yli sivun otsikollaan  oli kertonut, miten maailma odotti malttamattomana, että hän vapautuu pienen Suomen rajoista maailman todelliseksi johtajaksi. Teemu Luukka hänen tohtorimatkansa saattajana vihjaisi odottaviin tehtäviin sopivasti YK:n päämajan kohdalla.

 

Marin tiesi, että hänellä oli jo toiset maisemat edessään ja hän saattoi haistattaa pitkät myös medialle ja pitää sen suuntaan mykkäkoulua. Vaikka juuri se oli hänen sankarimaineensa luonut.

 

Yllä oleva sitaatti on ensimmäinen todenmukainen kuvaus, jonka Hesari on Marinin puheista esittänyt. Se pätee myös hänen juhlapuheeseensa Washingtonin yliopiston tohtori-promootiotilaisuuden juhlapuheeseensasa, kuten koko pääministerikautensa puheisiinkin. Niissä ei todellakaan ole ollut mitään uutta ja Suomea eteenpäin vievää ajatusta. Sanna Marin -niminen taruhenkilö on ”Suomen Pravdan” luomus Ylen vahvalla tuella.

 

Näillä ja suurella osalla muutakin mediaa ei ole mitään syytä irvailla venäläistä mediaa siitä, miten se palvoo Putinia. Nämä ovat niitä Kremlin jalanjälkiä, joista Alpo Rusi ja Jarmo Korhonen puhuvat tämän nimisessä vaietussa kirjassaan.

 

Koronakriisin hoito sujui suurin piirtein tyydyttävästi, koska siinä ei omia ajatuksia tarvittu. Siinä tarvittiin vain jokaisen demaripoliitikon perustaitoja. Ylhäältä päin tapahtuva kansalaisten määräily ja heiltä koottavan rahan jakelu on mielipuuhaa jokaiselle heistä. Pääministeri sai selvät ohjeet THL:ltä ja ministeriöltä, ja niitä hän noudatti kuin tekoälyn ohjaamana ilmeenkään värähtämättä.

 

Jaettavan lisääminen uuden kasvun avulla ei demareita kiinnosta. Niinpä kävikin, kuten Aki Kangasharju tuoreessa kirjassaan kertoo: Korona ja Ukrainan sota aiheuttivat valtiolle vähän pyöristettynä 20 miljardia velkaa, mutta sen lisäksi velkarahaa törsättiin kymmenen miljardia. Tunnuksella rahaa on!

 

Joku muistanee vielä Huittisten hullun miehen. Hänen nuottiensa mukaan mentiin, jaettavaa kakkua ei edes yritetty kasvattaa, sitä ei luvattu edes vaalikeskusteluissa. Ja tässä he pitävät varmasti lupauksensa.

 

Tästä hyvä näyte oli Marinin hallituksen diplomityö sote. Sen alkuperäinen tarkoitus oli kolmen miljardin säästöjen aikaansaaminen, mutta lopputuloksena on miljardisluokan vaillinki, jota tulee vielä lisää. Sitä ei rakennettu lähtökohtana kansalaisten tarpeet ja mahdollisuus saada hoitoa, vaan sen sijaan rakennettiin raskaat ja kalliit yläkerroksen rakenteet. Sen jälkeen alettiin miettiä, mitä niillä tehdään, kuten soteministeri Krista Kiuru rehellisesti sotelakien säätämispäivän iltana sanoi.

 

Näitä rakenteita maksetaan vielä kauan, sen sijaan hoitoa karsitaan jo sulkemalla terveyskeskuksia.

 

Strategista neroutta

 

Kiireessä koronarahaa lipsahti niin paljon jopa yrittäjille, että Marin ilmeisesti huomasi vasta vähän myöhään edesauttaneensa sellaista yrittäjien rahan rohmuamista yhteisestä kassasta, josta hänen idolinsa Tarja Halonen oli varoittanut Maarit Tastulan haastattelussa ('Openfinland.net 12.4.12:  HALONEN REHELLISENÄ: YRITTÄJÄT SYÖVÄT "YHTEISTÄ KASSAA"). Tunnonvaivat panivat hänet pelottelemaan lakien tiukentamisella (nettikirja: Marin paljastaa karvansa änkyrädemarina).

 

Marinin hallituksen taitavin ja ovelin temppu oli kuitenkin yrittäjien kesyttäminen Yrittäjyyden neuvottelukunta -nimisellä liekanarulla. Sen täytyi olla peräisin pääministerin itsenä ajatushautomosta, sillä se osoittaa sellaista strategian mestaruutta, josta Hesarin vaalikirjoitus myös kertoi ja jota puheenjohtajaksi nimetyllä Mika Lintilällä ei varmasti ole ( 3.10.22:Marinin ajatuspajasta? Yrittäjät - Sosialistihallitus sosialisoi yrittäjien edunvalvonnan). Näin hän samalla heitti lisää kiviä uuden rahan luomisen tielle.

  

Lintilän asetuspuheen mukaan neuvottelukunnan tarkoitus oli vahvistaa yrittäjien ääntä, mutta sen jälkeen ei ole kuultu enempää yrittäjien ääntä kuin pihahduksenkaan vertaa neuvottelukunnan ääntä. Eikä asia ole kiinnostanut mediaakaan, joten yrittäjistä ei ollut häiriötä vaaleissa, eikä sen jälkeenkään,

jolloin se on vain peesannut EK:ta ja ministeri Arto Satosta.

 

Ei ole edes kerrottu, jatkaako neuvottelukunta kolmivuotisen kautensa loppuun ja onko oppositioon siirtynyt Lintilä edelleen sen puheenjohtaja. Jos neuvottelukunta jatkaa, sen toiminta pysynee edelleen salaisena. Kautta historian on ollut erilaisia salaisia valiokuntia. Tämä neuvottelukunta liittyy niiden pitkään, ei kovin kunniakkaaseen ketjuun.

 

Hänen näyttävimmät poliittiset operaationsa olivat Nato-päätöksessä täyskäännöksen Suomen ennätys ja samoin poliittisen kuplan ennätys. Loistava suoritus oli myös omavaltainen hävittäjien lupailu Ukrainalle. Sillä sai lisää kansainvälistä mainetta.

 

Me suomalaiset makselemme vielä kauan näitä jälkilaskuja, mutta Marinin kannalta kaikki päättyi onnellisesti. Hänen ei enää tarvitse kantaa huolta ikävien suomalaisten huolista. Hän on vihdoin päässyt omalle vahvuusalusalueelleen, jossa biletys kansainvälisissä suihkuseurapiireissä on osa toimenkuvaa.

 

Tony Blairin säätiö antaa hänelle kaikin puolin sopivan ”alustan”.  Tämä on puoluetoveri ja entinen pääministeri, joka huijasi kansalaisia, kuten tuoreet tiedot kertovat. Rahaa riittää ja palkalla tulee toimeen, sen takaavat Putinin oligarkit ja saudimiljardöörit. 

 

Kalliiksi tämän työpaikan hankkiminen on Suomelle tullut, ja siitä maksamme jälkilaskua vielä kauan. Mutta tämä hänelle suotakoon, kunhan ei ikinä koskaan sekaannu Suomen politiikkaan. Vanhat viisaudet eivät nykymaailmassa välttämättä aina päde, mutta tässä tapauksessa kyllä: Suutari pysyköön lestissään. Jo tästä pääministerikaudesta toipuminen on riittävän vaikeaa, josko onnistuu lainkaan.

 

Tämän täytyy olla sitä itseään, Hesarin hehkuttamaa strategian mestaruutta, oikeammin neroutta.

 

Konsultin työ on sikälikin otollista, että työn tuloksia ei kukaan pysty luotettavasti arvioimaan. Marin on tottunut siihen, että tuloksia ei arvioida, vain show ratkaisee.

 

J.K

 

Vanha tarina kertoo talon kollikissasta, jolle tehtiin pieni leikkaus, kun se luuhasi ulkona jahtaamassa tyttökissoja. Kun se jatkoi retkiään vielä tämän jälkeenkin, kissakaveri kysyi, miksi se näin teki, vaikka ei ollut enää asianmukaista varustustakaan.

 

 ”Toimin nyt konsulttina.”