Seppo Hautalan Vise näytti paremman vaihtoehdon

Pääministeri Orpo: Seppo Hautalan Vise näytti paremman vaihtoehdon talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi.

 

On tuhlattu 30 yhteisen tekemisen vuotta.

                           Iiro Viinanen muistelmissaan

  

Pääministeri Petteri Orpo, olet yhdessä työministeri Arto Satosen kanssa peräänkuuluttanut parempaa vaihtoehtoa, jolla hallituksen talous- ja työllisyystavoitteet saavutetaan. Viimeksi pääministerin haastattelutunnilla.

 

Tässä Sinulle malli Vise, joka on paljon parempi ja jolla hallituksen tavoitteet runsain mitoin ylitetään. Sen osoitti ilmajokelaisen insinöörin Seppo Hautalan perustama yritys Vise – VS-yhtiöt, jo runsaat neljäkymmentä vuotta sitten. Se on testattu todella kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

 

Vise työllisti Ilmajoella 1.200 työntekijää ja muissa kunnissa useita tuhansia.

 

Hallituksen on vain selvitettävä, mitkä ovat ne tekijät, jotka mahdollistavat tällaisen menestyksen. Siitä kertoo kirjani laillinen murha jo melko paljon erityisesti luvussa Johtamistyyli, mutta yrityksen entiset työntekijät antavat lisätietoa.

 

Luottamus avaintekijä

 

Hankintapäällikkö Pentti Alanko tunsi Seppo Hautalan ennestään, ja armeijasta tultuaan hän keskusteli tämän kanssa työmahdollisuuksista Hautala toimi tuolloin vielä insinööritoimisto Vestossa mutta kertoi perustavansa oman rakennusyrityksen, johon palkkasi Alangon.

 

Hautala otti hänet niin kuin kaikki työntekijänsä hyvin henkilökohtaisesti, ja hän sai hyvän lähdön työuralleen.

 

Alanko mainitsee heti aluksia molemminpuolisen luottamuksen. Jos joku kyseli valtuuksiensa riittävyyttä, hän sai vastauksen, että ne ovat rajattomat, niinkauan kuin kysyjä toimii yrityksen hyväksi.

 

Tämä ja hyvä ”sisäänajo” yritykseen kasvatti myös itseluottamusta, ja naapurityömaan pomo oli havainnut, että puolen vuoden kuluttua kollegat naapurissa toimivat kuin pikku-Sepot. naapurin kollegat.

 

Hautala ei palkannut suurista yrityksistä työntekijöitä, koska nämä oli siellä jo pilattu, kuten hän sanoi.

 

Visen palkkamalli ei ollut vientivetoinen, mutta se on osoittanut olevansa aivan ylivoimainen muihin malleihin nähden. Se on ihmisvetoinen, sillä sen toteuttavat ne ihmiset, joiden työn tuloksena myös vientituotteet syntyvät.

 

Jos joku tuli kyselemään valtuuksiaan jossakin asiassa, vastaus oli selvä: ”Ne ovat rajattomat, niin kauan kuin toimit yrityksen hyväksi.”

 

Kaiken tämän vahvistaa Seppo Hautalan sihteeri Anna-Maija Uitto. Hyvä johtaminen ja hyvät ihmiset, joita kunnioitettiin ja joiden osaamiseen luotettiin, tekivät tämän mahdolliseksi. Hän näki läheltä Seppo Hautalan työskentelyn, ja  hänellä oli samalla näköala koko yritykseen, jossa ei heikkoja lenkkejä ollut.

.

Luottamus kasvoi joukon sisältä, sitä ei heitetty jostakin ylhäältä pakkosäännöillä. Palkkoihin ei pantu mitään pakollisia ylärajoja, vaan palkkaa maksettiin aina sen mukaan, miten työ oli sujunut. Kun tulli hyvää työtä, tuli myös bonuksia.

 

Tältä pohjalta myös tuottavuus nousi huippulukuihin. Miljardiurakoiden tarjouslaskentakin valmistui puolessa ajassa siitä, mitä siihen yleensä tarvittiin. Yrityksellä oli suuri määrä patentteja, joita muut firmat myöhemmin käyttivät.

 

Luottamusmiehiä tai ay-liikettä ei tarvittu, vaikka jonkin verran jäseniä lienee ollutkin. Työnantaja ja työntekijät luottivat toisiinsa, ja pienet erimielisyydet hoidettiin neuvottelemalla keskenään, tarvittaessa sopienkin. Ei siihen tarvittu lakia.

 

Ei syytä lakkoilla

 

Työntekijöitä ei kohdeltu työvoimana vaan tasa-arvoisina ihmisinä. Toimitusjohtaja kävi saunassa koko porukan kanssa. Työvoima ei käy saunassa, se on vain numeromassaa, tilastoa.

 

Kukaan ei muista yhtään lakkoa. Ei ollut mitään syytä lakkoilla.

 

Menestys oli liiankin hyvä. Se herätti kateutta ja pelkoa kilpailijoissa.  Ay-liike pelkäsi, että se jää tarpeettomaksi. Siksi se seurasi tyynenä katseella, kun Viseä kaadettiin. Suuri uhkatekijä poistui näyttämöltä.

 

Yhtä tyynesti seurasivat yrittäjä- ja työnantajajärjestöt jäsenensä kamppailua.

 

Kuten huomaat, arvoisa pääministeri, monet asiat tehtiin Visessä aivan eri tavalla kuin malli Satosessa, jopa päinvastoin kuin tämä raippalinja. Se oli todellista työelämän uudistamista mutta törmäsi liian mahtaviin vastavoimiin.

 

Työelämää uudistetaan työpaikoilla, ei hallituksen tai järjestöjen kabineteissa. Lakien muutokset ovat välttämättömiä, niin että ne edistävät tätä eivätkä luo uusia esteitä. Ne muodostavat telineet, joiden sisällä varsinainen rakentaminen tapahtuu.

 

Esteet on poistettava, mutta se ei tapahdu kertarysäyksellä vaan huolella harkiten ja kaikkia kuullen.

 

Yhteistyötä ei vastakkainasettelua   

 

Tarvitsemme yhteistyötä, emme vastakkainasettelua, joka uusintaa epäluottamusta, kuten Metallityöväen liiton entinen vasemman laidan toimitsija Kimmo Kevätsalo sanoo kirjassaan Yhdestoista hetki. Nyt on yhdestoista hetki.

 

Kevätsalo sanoo myös, että ay-liikkeen mahdollinen tulevaisuus liittyy siihen, miten se pystyy tukemaan jäseniään heidän työnsä ja heidän itsensä kehittämiseksi.

 

Kun keskinäinen luottamus työpaikoilla on sellaisella tasolla kuin Visessä, melkoinen osa työlainsäädännöstä käy tarpeettomaksi.

 

Pääministeri Orpo, kuten huomaat, toimintamalli oli monessa suhteessa vastakkainen malli Satoseen verrattuna. Niin on tuloskin.

 

Suomen tilanne on nyt sellainen, että kaikkien osaaminen on yhdistettävä siitä selviämiseksi. Vastakkainasettelu on kaikkein tuhoisinta.

 

Suomella on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko aiheuttaa todella kohtalokas vahinko sitomalla työmarkkinoiden sopimusjärjestelmä aikansa eläneeseen ihmiskuvaan ja johtamismalliin tai avata väylä kohti uudenlaista ihmiskäsitystä ja sen pohjalle rakentuvaa sopimisjärjestelmää sekä johtamiskulttuuria.

 

Vanhat viseläiset ja yhteistyökumppanit ovat lupautuneet antamaan tähän oman panoksensa ja kokemuksensa, joka edustaa suomalaista huipputasoa. He haluavat järjestää asiasta keskustelutilaisuuden, jos se kiinnostaa hallitusta ja erityisesti työministeri Satosta.

 

Käytännön syistä tämä jää kesän jälkeen. Mutta nyt ei kannata hötkyillä. Se voi olla kohtalokasta. Hallituksella on terävät sakset, niillä kannattaisi leikata tuota uhoa vähän pois ja pitää tuumaustauko.

 

Eivät suuret virkaherrat ja -rouvat tai käppyröitään piirtelevät teoriaherrat enempää Ruotsissa kuin Suomessakaan tunne käytännön todellisuutta.

Tässä on mahdollisuus saada arvokasta tietoa ”suoraan hevosen suusta”.

 

Ilmajoella syntyi muutamassa päivässä kansanliike ja kolme tuhatta vetoomusta Visen pelastamiseksi, mutta asia oli päätetty toisin. Tällä häpäistiin suomalaista osaamista raskaasti.

 

Pääministeri Orpo, hallituksellasi on nyt tilaisuus edes hieman hyvittää tätä häpeää ja samalla pelastaa Suomi. Iiro Viinasen arvio on vähän alakanttiin. Lopetetaan tämä tuhlaus. Viseläisten tarjousta ei ole varaa ylenkatsoa.