Kokoomukselta Bla Bla Bla -puhehyökkäys Vantaalle

Herra, älä anna heille anteeksi, vaikkeivät he tiedäkään, mitä he tekevät. Älä ainakaan ihan aina ja loputtomasti. Sillä muuten he eivät koskaan opikaan tietämään.

 

Yrittäjä tulopolitiikan hukkaputkessa 1983

 

Peräkaneetti

 

Kokoomus teki uuden istuntokauden alla hurjan puherynnäkön Vantaalle. Mukana oli toistakymmentä kärkipään poliitikkoa, mukana muutama ministeri, mutta ei välitettävästi työministeriä, entistä tai nykyistä. Ilahduttavaa oli, että remmissä oli mukana myös kuntoutunut Ben Zyskowicz Rehellinen poliitikko antaa aina asialle oman hohtonsa, ja Ben jos kuka on sitä lajia.

 

Zyskowicz on sikälikin ansioitunut kokoomuspoliitikko, että hänen kohdallaan umputuu kokoomuksen työmarkkinapolitiikassa neljän vuosikymmenen mittainen ympyrä. Tuolloin 1980-luvun alkuosina voimansa tunnossa ollut kolmikanta oli antanut Kalevi Sorsan hallitukselle toimeksiannon panna kuriin yrittäjät, jotka se koki häirikköinä. Sitä varten valmisteltiin työntekijöiden irtisanomista vaikeuttava työsuhdeturvalaki, joka nosti korvaukset ns. laittomista irtisanomisista aivan uusiin ulottuvuuksiin ja teki irtisanomisesta suuren seikkailun.

 

Hallituksen rungon muodostivat SDP, keskusta ja SMP, ruotsalaiset roikkuivat tapansa mukaan joukon jatkona. Kokoomus oli oppositiossa, mutta se teki itseään tykö ay-liikkeen suuntaan, ja kuutta nuorta naiskansanedustajaa lukuun ottamatta se äänesti likimain yksituumaisesti lain puolesta.

 

Vastaan äänesti muun muassa Imatran yhteislyseon teinikunnan hallituskumppani Riitta Uosukainen. Riitta sanoi myös, että kaikki poliitikot ovat kaksikielisiä Yhtä kieltä he puhuvat ennen vaaleja ja toista vaalien jälkeen.

 

Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL nousi kapinaan tätä vastaan, ja toimin sen kapinapäällikkönä.  Jäimme tässä ottelussa hopealle.

 

Sittemmin laki ympättiin osaksi työsopimuslakia ja sitä yksinkertaistettiin, mutta samalla korvausmäärä nousi, ja irtisanomisoikeudenkäynti pysyi edelleen arpapelinä. Vaikutus työttömyyteen oli oletettuakin suurempi. Sillä luotiin pohja suurtyöttömyydelle.

 

Lain tultua voimaan Ben soitti minulle ja kysyi neuvoa, kun piti irtisanoa kotiapulainen. ”Olin kyllä eduskunnassa hyväksymässä lakia, mutta en ymmärrä siitä mitään”, hän sanoi.

 

Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL nousi kapinaan tätä vastaan, ja toimin sen kapinapäällikkönä.  Jäimme tässä ottelussa hopealle.

 

Vastaisku viipyi, mutta se tuli kuitenkin. Yrittäjäjärjestö siinä riekkui hyökkäyksen kärkenä, mutta Veteläranta piti ohjia taustalla. Näytti kuin se olisi kirjoittanut puoluetovereilleen hallituksessa valmiit vuorosanat, joita nämä paapottivat ulkolukuna. Miten toimet muka olivat välttämättömiä uudistuksia, jotka oli muissa maissa oli tehty aikaa sitten.

 

Höpö, höpö, ei niitä muualla tarvittu, koska ei ollut mellastettu samaan tapaan kuin tupomafia Suomessa. Eikä niissä ollut mitään uudistusta. Matkan päähän näkyi, etteivät ministerit olleet neljässä vuosikymmenessä oppineet mitään, mutta rehellisyyttä sen myöntämiseen heillä ei ollut, kuten Ben Zyskowiczilla tuolloin.

 

Tuli mieleen vanha tarina Mannesta, joka tarjosi poikaansa rippikouluun ja sanoi papille, että ”lukea Kasper ei kyllä osaa, mutta uskoa on, niin että kumajaa”.

 

Ja vasemmisto ja vihreät valmistelevat jo seuraavaa iskua vaalien jälkeen, ay-liikkeen itsenäistä kanneoikeutta, mikä mahdollistaa täydellisen mielivallan.

 

Tämä nuijasodan aikainen iskun ja vastaiskun kierre on saatava poikki ja yhteinen sävel löydettävä. Muuten Suomella ei ole tulevaisuutta.

 

J.K.

 

Bla Bla Bla tarkoittaa kokoomuksen suosimaa kokoontumispaikkaa Vantaalla.

Tarkoittaakohan se jotakin muutakin?